Miksi Suomi on EU:n nettomaksaja?

Elvytyspaketti on rahansiirto EU-maiden välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että toiset ovat saamapuolella ja toiset ovat maksajia. Miksi sitten Italia on saamapuolella ja Suomi on nettomaksaja?

Oheinen kuva selittää paljon tätä tilannetta:

 

EU:ssa maksuosuudet määräytyvät tuottavuuden (BKT) mukaan. Oheisesta vertailusta ilmenee, että Suomi on tuottavampi maa kuin Italia. Huomaamme myös, että Italia on velkaantuneempi maa kuin Suomi. Italian julkisella taloudella siis menee Suomea huonommin. Jos kuitenkin lähdemme vertaamaan kotitalouksien varallisuutta, niin tilanne kääntyy päälaelleen. Italialaiset ovatkin keskimäärin varakkaampia kuin suomalaiset!

Varakkuus kertyy Italiassa kotitalouksille, mutta julkinen talous hoidetaan leväperäisesti. Suomi sen sijaan verottaa kireästi kansalaisiaan. Näillä verorahoilla pyöritetään Suomen massiivista julkista taloutta, joka jakaa mm. tukiaisia avokätisesti yrityksille, maataloudelle ja jopa kansalaisjärjestöjen pyörittämiseen. Yksityiset rahoittajat ja investoijat ovat harvassa. Julkinen talous on paisunut jopa niin suureksi, että meillä ei ole enää varaa rahoittaa sen tuottamia palveluita, vaan olemme alkaneet elämään velkarahalla. Pysyvästi, mikäli julkisen talouden menokehitykseen ei puututa rakenteellisin uudistuksin.

Suomen päättäjät (demarivetoinen hallitus) ovat kuitenkin sitä mieltä, että julkisen talouden maksutaakkaa voi kasvattaa entisestään EU:n kasvavan maksuosuuden muodossa. Suomi ottaa tätä varten tulevaisuudessa lisää velkaa ja kiristää verojaan entisestään! Tämä johtaa vääjäämättä myös kotitalouksien varallisuuden alenemiseen nykyisestä tasosta. Suomen kansalaiset eivät taida oikein ymmärtää tilannetta, kun tällaisia päättäjiä äänestävät yhä uudelleen ja uudelleen.

Italia on hoitanut siis taloutensa huonosti, mutta suurimmalla osalla kansalaisista ei ole mitään hätää oman henkilökohtaisen varallisuutensa ansiosta. Veroja ei tarvitse Italiassa kiristää ja taloutta voi jatkossakin hoitaa samaan tyyliin, kun EU on kerran rahahanansa avannut. Se ei kovin nopeasti sulkeudukaan.  Italialla on myös yksi kiristysruuvi ylitse muiden: kaatumisvaarassa olevat pankit. Useat Euroopan maat ovat syytäneet rahaa Italian pankkeihin. Saatavat ovat melkoisia. Italian pankkien kaatumisella olisi suuret vaikutukset mm. Ranskaan ja Saksaan, jotka ovat Italian pankkien suurimpia rahoittajia. Näiden maiden kannalta on kenties parempi rahoittaa Italiaa, kuin antaa Italian pankkien kaatua. Suomen kannalta tilanne ei kuitenkaan ole sama.

Suomen tilanne näyttää  synkältä. Tutkimusten mukaan maamme talous elpyy koronakriisistä hitaammin kuin Euroopan taloudet keskimäärin. Työttömyys on noussut ennätyslukemiin. Suomessa on entistä enemmän avustusten varassa eläviä ihmisiä. Pahimmassa tilanteessa ovat kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat väliinputoajia avustusten suhteen. Monet julkista taloutta pyörittävät kunnat ovat talousahdingossa. Kunnat ovat joutuneet tekemään mm. sellaisia säästötoimia kuin opettajien lomautukset. Koulutuksesta ja terveydenhuollosta nipistetään. Koko hyvinvointivaltiomme alkaa olla kriisissä, koska peruspalveluista joudutaan karsimaan. Korkea verotus ei enää siis takaakaan laadukkaita julkisia palveluita meille itsellemme, sen sijaan rahojemme valuminen EU:n pohjattomaan Moolokin kitaan on varmaakin varmempaa. Päättäjät ovat kuitenkin kykenemättömiä tekemään rakenteellisia uudistuksia, joita tilanteen korjaus parempaan suuntaan vaatisi. Tulevaisuutemme ei siis näytä kovin ruusuiselta. Hölmöily ja naiivius EU:n suhteen pahentaa tilannetta entisestään.

Lähde: https://www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/uutishuone/blogit/blogit/blogi/1509564962766

Pidä omasta yleiskunnostasi huolta, mutta ei hiihtämällä Lapissa

Nyt tarvitaan kaikkien ihmisten panosta koronaepidemian hillitsemiseksi!

Itselläni on tutkijakoulutus, joten osaan tulkita (lääke)tieteellistä tekstiä ja arvioida uutisten/lehtiartikkeleiden oikeellisuutta. Olen toiminut aiemmin tutkijana mm. immunologian tutkimusryhmässä (Työterveyslaitos), joten tietoni elimistön puolustusjärjestelmistä on keskivertoa parempi. Oma panokseni kriisin hoidossa tällä hetkellä on, että jaan Twitterissä ja täällä asiatietoa vallitsevasta tilanteesta.

Faktat: Tällä hetkellä luotettavin keino seurata epidemian etenemistä Suomessa on tarkkailla THL:n julkaisemia lukuja sairaalahoidossa ja tehohoidossa olevien määrästä.  Suomen luvut saattavat tuntua vielä pieniltä, mutta ei tarvitse kuin suunnata katseet Italiaan ja Espanjaan, niin jokaisen pitäisi tässä vaiheessa ymmärtää, että nyt on tosi kyseessä. Epidemiaa on hillittävä kaikin mahdollisin keinoin!

viite: https://thl.fi/fi/-/koronaepidemian-mallinnus-ihmiskontaktien-rajoittaminen-vaikuttaa-epidemian-kestoon-ja-paivittaisten-tartuntojen-maaraan

Tällä hetkellä eli 22.3.2020 ehdotan, että jokainen noudattaa seuraavia ohjeita:

  • Vältä turhaa kaupassa käyntiä. Muista, että koronavirus säilyy tietyn ajan myös erilaisilla pinnoilla, joten älä turhaan koskettele pintoja paljain käsin. Pyri ostamaan valmiiksi pakattuja elintarvikkeita ja käytä kauppareissulla hanskoja kädessä. Älä mene flunssaisena kauppaan lainkaan.
  • Tilaa tarvitsemiasi tuotteita netin kautta, mikäli mahdollista
  • Lopeta ravintoloissa, kahviloissa ja baareissa käynti kokonaan
  • Älä ”pakene” Lappiin tai omalle mökillesi koronavirusta. Olet itsekin tällä hetkellä potentaalinen kantaja. Jos sairastut, kuormitat paikallista terveydenhuoltoa liikaa. Lisäksi saatat tietämättäsi viedä koronaviruksen sellaisille harvaan asutuille alueille, joissa virusepidemiaa ei vielä ole.
  • Jos olet jo Lapissa tai mökillä, niin toimi järkevästi ja tule kotiin
  • Pidä yhteyttä sukulaisiisi ja ystäviisi puhelimitse
  • Pidä omasta kunnostasi hyvää huolta. Älä jää sisälle. Pyri liikkumaan ulkona mahdollisimman paljon, jotta kuntosi pysyy hyvänä. Älä kuitenkaan mene keskelle ruuhkia ja pidä sosiaalista etäisyyttä muihin. Pyöräily on tällä hetkellä turvallinen tapa liikkua, kunhan muistat sosiaalisen etäisyyden. Ei ryhmäpyöräilyä. Liikunta tehostaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Hyvä yleiskunto antaa paremman pohjan sairastaa ja toivut nopeammin, mikäli saat tartunnan
  • Olen koonnut loppuun muutamia hyviä linkkejä:

1.Coronavirus Q&A: is it safe to cycle?https://www.cyclinguk.org/article/coronavirus-qa-it-safe-cycle

2. Ajankohtaista, koronavirus, hengitysliitto https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/ajankohtaista-koronavirus

”Uuden tiedon mukaan esimerkiksi hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä koronaviruksessa, toisin kuin influenssassa. Myös astmaa sairastava voi sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin lieväoireisena eikä joudu lääkärihoitoon. Vaikeaa keuhkosairautta sairastava on riskiryhmässä. ”

3. Miksi joku sairastaa aina ja toinen ei saa flunssaa koskaan? Asiantuntija vastaa, Yle.fi uutiset, (päivitetty 2018) https://yle.fi/uutiset/3-7126038

Ylilääkäri Asko Järvinen: ”Liikunta lisää limantuottoa hengitysteissä, mikä taas poistaa taudinaiheuttajia, viruksia ja bakteereita ja sitä kautta vähentää infektioriskiä. Lisäksi se aiheuttaa muutoksia puolustussolujen määrissä ja vaikuttaa puolustussolujen toimintaan.”

4.  As coronavirus spreads, many questions and some answers, Coronavirus Resource Center, Harvard Medical School,  https://www.health.harvard.edu/diseases-and-conditions/coronavirus-resource-center

Avoin kirje kaikille arvo- ja talousliberaaleille

Hyvät liberaalit!

Viime kevään eduskuntavaalit oli pettymys monille liberaaleille. Yhtään kansanedustajaa ei saatu edustamaan liberaaleja pienpuolueita. Huomionarvoista on kuitenkin esimerkiksi Elina Lepomäen upea vaalimenestys Kokoomuksen riveissä sekä Piraattipuolueen Petrus Pennasen loistava äänisaalis. Liberalismi ei ole kuollut!

Kokonaisuutena heikkoon vaalitulokseen on toki montakin syytä. Analyysit vaalitappiosta on nyt tehty ja vaalipettymys nielty. Tästä jatketaan yhtä kokemusta rikkaampana eteenpäin kohti vuoden 2021 kunnallisvaaleja. Osa liberaaleista on tehnyt omat johtopäätöksensä ja loikannut suurempiin puolueisiin. Jokaisella on vapaus valita. Valitettavasti osa puolueaktiiveista on kuitenkin jäänyt nahistelemaan keskenään omiin poteroihinsa. Tällainen toiminta ei edistä liberalismia eikä vie pienpuolueita eteenpäin.

Mitä pitäisi tehdä liberalismin edistämiseksi? Liberaalille arvopohjalle perustuvien puolueiden pitäisi vihdoin jättää omat katkerat kahinointinsa taakseen ja keskittää voimansa rivien yhdistämiseen. Hajaannus kentällä ei edistä liberalismin asiaa. Oman kuplan sijaan tulisi suuntaus olla ulkomaailmaan päin. Poliittisten puolueiden tarkoituksena on edistää omia tavoitteitaan poliittisen toiminnan kautta. Tarvitaan siis näkyvämpää poliittista toimintaa. Tarvitaan lisää esimerkiksi julkisia kannanottoja, keskustelutilaisuuksia ja kampanjointia oman asian puolesta.

Edustamani Liberaalipuolue voisi pitkälle hiotun organisaatiorakenteensa ansiosta toimia yhteisenä alustana kaikille arvo- ja talousliberaaleille. Toistaiseksi brändimme on huonosti tunnettu kansalaisten keskuudessa. Tätä tilannetta voisi hyödyntää siten, että aletaan yhdessä rakentamaan uutta entistä houkuttelevampaa julkista brändiä, mikä vetoaa paremmin myös ns. liberaalikuplan ulkopuolella. Puolueorganisaation alla toimivat jäsenjärjestöt voivat jatkossakin keskittyä ajamaan omaa erityisteemaansa.

Olen pannut merkille, että ihmisten tämänhetkiset mielikuvat Liberaalipuolueesta voivat olla hataria tai jopa vääristyneitä. Olenkin nyt laatinut koosteen edustamistamme asioista ja/tai arvoista. Tämä ei toki ole täydellinen lista, mutta yritelmä hahmottaa tärkeimpiä teemojamme.

Näitä asioita Liberaalipuolue haluaa edistää (nämä on kirjattu myös puolueohjelmaan):

– tiedemyönteisyys ja tieteeseen perustuva politiikka
– koulutusmyönteisyys
– yksilönvapauksien edistäminen
– oikeudenmukaisuuden ja ihmisten välisen tasa-arvon edistäminen
– heikommassa asemassa olevista huolehtiminen kaikissa tilanteissa
– työperäisen maahanmuuton esteiden purkaminen
– työmarkkinoiden avaaminen/tekeminen joustavammaksi
– monopoli- ja kartellirakenteiden purkaminen
– työn verotuksen alentaminen
– sosiaaliturvan parantaminen esim. perustuloon, negatiiviseen tuloveroon tai perustiliin perustuvalla mallilla
– yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien aseman parantaminen
– kaupungistumispolitiikan tukeminen
– ilmastonmuutoksen näkeminen vakavana uhkana tulevaisuudelle ja ilmastonmuutoksen torjunta
– EU-myönteisyys

Hyvät liberaaalit, mietittehän tykönänne, oletteko näistä teemoista (tai ainakin suurimmasta osasta) samaa mieltä? Kenen riveissä juuri sinä haluaisit seistä?

Pelastetaan koulutus

Koulutukseen on panostettava, jotta voimme pitää maamme kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Säästöjä saamme toisaalta, esimerkiksi yritystukia voidaan karsia.

Peruskoulujen erityistukeen on kohdistettava enemmän taloudellisia resursseja ja erityistuen opetusryhmiä on perustettava lisää. Joustavat tasoryhmät parantavat opetuksen laatua siten, että oppilaat saavat omien kykyjensä mukaista opetusta.

Vuosityöaika ei sovellu perusopetukseen. Opetustunteja pitää jatkossakin voida vapaasti suunnitella muualla kuin koulun tiloissa. Opettajien työtaakkaa – samalla kun palkat pysyvät samana – ei pidä lisätä, koska opettajat ovat jo nyt ylityöllistettyjä. Suunnitellut työajan muutokset uhkaavat opetuksen laatua ja vähentävät alan houkuttelevuutta.

Ammattioppilaitosten antamia lähitunteja on lisättävä. Nykyinen ideologia itseohjautuvuudesta jättää nuoret opiskelijat pitkälti oman onnensa nojaan, jolloin riski keskeyttää koulutus kasvaa. Syrjäytymisriski kasvaa vailla koulutusta jäävillä nuorilla.

Yliopistojen autonomiaa on vahvistettava. Yliopistojen riippuvuutta valtion rahoituksesta on vähennettävä esimerkiksi pääomituksella. Perustutkimukseen ja opetukseen on kanavoitava pysyvää lisärahoitusta kilpaillun rahoituksen sijaan.

Suomen perustutkimus on kriisissä

Olen huolestuneena seurannut koulutussäästöjen aiheuttamia lamaannuttavia seurauksia tutkimusalalla. Säästöt ovat toimineet siten, että yliopistoissa on tehty huomattavia henkilöstövähennyksiä. Professoriliiton tuoreen selvityksen (22.2.2019, kannanotto: Professorivähennykset on pysäytettävä) mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 429 professoria vähemmän kuin vuonna 2009. Se on liki 18% vähemmän tieteen ylintä asiantuntemusta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomessa tehdään entistä vähemmän perustutkimusta. Toimivaa tutkimusryhmää johtaa professori, joka antaa oppilaitoksessaan ylintä opetusta ja omalla asiantuntemuksellaan vie tutkimusta kohti tulevaisuuden innovaatioita. Pätevällä professorilla on tukenaan laaja kansainvälinen tutkijaverkosto, joka auttaa häntä kehittämään tutkimusta ja omaa tieteenalaansa tulevaisuuden ehdoilla.

Julkisuudessa on usein harhaanjohtavasti väitetty, että henkilöstövähennykset yliopistoissa johtaisivat tehokkuuteen, koska on saatu “löysät pois”. Tämä ei pidä paikkaansa. Jäljelle jäänyt yliopistojen tutkimustoiminta ei toimi enää tehokkaasti. Kun hallitus on kiristänyt rahoitusta, se on samaan aikaan lisännyt poliittista ohjausta, mikä ilmenee kilpailutetun rahoituksen määrän lisäämisenä. Jopa 70% tutkimusryhmän rahoituksesta voi koostua lyhytaikaisesta projektirahoituksesta. Näin suuri kilpailutetun rahan osuus on johtanut siihen, että leijonanosa niin professoreiden kuin päätutkijoidenkin työajasta kuluu hallinnon pyörittämiseen ja uusien hakemusten kirjoittamiseen. Kaikki paperin pyörittelyyn kuluva työaika on pois tutkimusryhmän koko olemassaolon tarkoituksesta – tieteen tekemisestä.

Tutkijoista on tullut pätkätyöläisiä, joiden tulevaisuus on epävarma. Tämä heikentää työssä jaksamista ja motivaatiota. Tutkijoiden muutto ulkomaille onkin kiihtynyt viime vuosina. Kun kysyntää ja arvostusta riittää rajojen ulkopuolella myös muille suomalaisille korkeakoulutetuille, on osaamisvaihtotase kääntynyt negatiiviseksi.

Tieteen kehityssuunta Suomessa johtaa vääjäämättä siihen, että Suomi on tipahtamassa länsimaiden kehityksestä. Meistä tulee perävaunu junaan, jonka veturi löytyy muualta. Tulevaisuudessa lähimmät verrokkimaamme ovat akselilla Puola-Romania. Tämänsuuntainen kehitys on kuitenkin vielä pysäytettävissä. Se vaatii politiikan suunnan muutosta tiedemyönteiseksi. Kyse on arvoista. Ensimmäinen korjaava askel on vähentää keskinäisen kilpailun määrää siirtämällä Suomen Akatemian kilpailtua rahoitusta takaisin yliopistojen perusrahoitukseen. Tutkimusryhmien keskinäistä yhteistyötä on lisättävä, ei keskinäistä kilpailua.

Liberaalitohtorin vaaliteemat

Olen 48-vuotias filosofian tohtori, kemian ja matematiikan lehtori ja 12-vuotiaan tytön äiti. Toimin aiemmin yli 15 vuotta biotieteiden tutkijana. Olen tiede- ja koulutuspolitiikan asiantuntija. Haluan tehdä politiikkaa vankalla asiantuntemuksella ja terveellä järjellä.

Haluan yhteiskunnan, jossa ihmisillä on enemmän vapautta ja vastuuta, sekä vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa. Päätöksenteon on perustuttava tutkittuun tietoon. Koulutukseen ja tieteeseen on panostettava, jotta Suomi ei tipahda länsimaiden kehityksestä. Ilmastonmuutoksen torjunta on seuraavan vaalikauden keskeinen haaste. Sosiaaliturva on uudistettava. Perustulo takaa parhaiten minimitoimeentulon kaikille.

Näitä asioita haluan edistää parlamentaarisessa päätöksenteossa:

KOULUTUSPOLITIIKKA

Koulutukseen on panostettava, jotta voimme pitää maamme kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Säästöjä saamme toisaalta, esimerkiksi yritystukia voidaan karsia.

Peruskoulujen erityistukeen on  kohdistettava enemmän taloudellisia resursseja ja erityistuen luokkia on perustettava uudelleen. Joustavat tasoryhmät parantavat opetuksen laatua siten, että oppilaat saavat omien kykyjensä mukaista opetusta.

Ammattioppilaitosten antamia lähitunteja on lisättävä. Tämä tarkoittaa ammattiopettajien määrän lisäämistä.

Yliopistojen autonomiaa on vahvistettava. Yliopistojen riippuvuutta valtion rahoituksesta on vähennettävä esimerkiksi pääomituksella. Yksityisten yliopistojen perustaminen on mahdollistettava, jotta opetuksen laatua voidaan parantaa.

TIEDEPOLITIIKKA Tieteeseen panostamisen tulee tapahtua asiantuntijoita kuunnellen. Tieteen vapaus on tärkeä arvo, joka on säilytettävä. Valtion ohjausta on vähennettävä, ja samalla perustutkimuksen rahoituspohjaa on laajennettava. Valtion tutkimuslaitosten kytkökset monopoliyhtiöihin (esim. THL ja Alko) on purettava vapaan tieteen edistämiseksi. Suomen Akatemian kilpailutettavaa rahoitusta on uudelleen ohjattava pysyvämpään perusrahoitukseen. Nykyisellään kilpailun määrä on liiallista, jolloin tutkijoiden aika kuluu hakemusten kirjoittamiseen tutkimuksen teon sijaan. Tämä vähentää tehokkuutta.

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii pikaisia toimia uudelta hallitukselta. Tehokkain keino päästöjen rajoittamiseksi on vähentää teollisuuden päästöjä. Hiilivero auttaisi kohdentamaan rasitetta saastuttajille ja motivoisi vähäpäästöisempiin energiamuotoihin panostamista. Yritystukia on karsittava ensisijaisesti fossiilisia polttoaineita kuluttavalta raskaalta teollisuudelta. Kannatan ydinvoiman lisäämistä, koska kyse on energiamuodosta, joka on puhdasta, tehokasta, turvallista ja luetettavaa. Lakeja on muutettava niin, että uudet pienydinreaktorit tulevat mahdolliseksi 2020-luvun loppupuolella, kun tekniikka kehittyy riittävästi.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on otettava keskeiseksi ympäristöpolitiikan tavoitteeksi.

Hiilinielujen laskentaperusteet on arvioitava uudelleen puolueettomien asiantuntijoiden toimesta ilman poliittisen vallan väliintuloa. Päätöksenteon on perustuttava tieteeseen, ei poliittiseen lobbaukseen. Sähköautoilua on edistettävä, jolloin sähkön lataamiseen kohdistuva vero on poistettava. Polttomoottoriautojen kieltämiseen ei tule kuitenkaan ryhtyä liian pikaisesti, koska dieseliä on kehitetty puhtaanpaan suuntaan ja mikäli tämä kehitystyö jatkuu, voivat dieselautot olla tulevaisuudessa vähäpäästöinen vaihtoehto. Lyhyellä tähtäimellä autoveron poistaminen kannustaisi ihmisiä hankkimaan uusia, vähemmän saastuttavia autoja.

PERHEPOLITIIKKA

Naisten asemaa työmarkkinoilla on parannettava. Perhevapaauudistuksen tavoitteena tulee olla lasten hankinnasta aiheutuvien kulujen tasaisempi jakaminen molempien huoltajien työnantajien kesken. Tämä vähentäisi nuoriin naisiin kohdistuvaa syrjintää työmarkkinoilla. Isiä tulee kannustaa jakamaan tasaisemmin vanhempainvapaita. Pelkkä perheiden sisäinen valinnanvapaus ei riitä, vaan tarvitaan isäkiintiöiden lisäämistä. Monimuotoisten perheiden tulee olla tasa-arvoisia ydinperheiden kanssa. Hoitovapaat eivät saa muodostaa kannustinloukkuja matalapalkkaisille, työttömille tai maahanmuuttajataustaisille naisille. Naisten työelämästä syrjäytymistä on ehkäistävä mahdollistamalla hoitovapaiden ja osa-aikatyön joustavampi yhdistäminen ilman sanktioita tai pelkoa tukien menetyksestä.

PERUSTURVA

Paras keino työllisyyden lisäämiseksi on kannustinloukkujen poistaminen. Perustulo vähentäisi byrokratiaa ja estäisi ihmisten tipahtamisen tukien ulkopuolelle kaikissa elämäntilanteissa. Ihmisten epäoikeudenmukainen kohtelu viranomaisten taholta myös loppuisi. Perustuloon siirtyminen voidaan toteuttaa vaiheittain niin, että harkinnanvaraiset tuet säilyvät siirtymävaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa työmarkkinatuki voidaan korvata samansuuruisella perustulolla.