Mikä on biodiversiteetin hinta?

ilkka-hanski
Akateemikko Ilkka Hanskin muotokuva

Lueskelin juuri hiljattain edesmenneen akateemikko Ilkka Hanskin kirjaa, ”Viestejä saarilta. Miksi luonnon monimuotoisuus hupenee?” Kirjan lopussa oli sellaista filosofista pohdintaa luonnon monimuotoisuudesta, jonka haluaisin tuoda muidenkin tietoisuuteen. Miksi Ilkka Hanskin sanoja kannattaisi kuunnella? Ilkka Hanski oli ekologian ja evoluutiobiologian aloilla yksi maailman johtavista tutkijoista. Vaikka hän ei ollutkaan populisti ja siksi ei kenties saavuttanut Suomessa koskaan suurempaa tunnettavuutta kansan parissa, oli hän silti tiedemaailmassa erittäin tunnettu, arvostettu, pidetty persoona ja kiistatta älykkö.

Kirja käsittelee luonnon monimuotoisuutta, minkä Hanski määrittelee näin: Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elinympäristöjen koko kirjoa ja kaikkia elinympäristöissä eläviä lajeja. Mitä enemmän elinympäristöjä ja lajeja, sitä enemmän monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä. Monimuotoisuuteen tulisi laskea mukaan myös perinnöllinen monimuotoisuus.

Taustaa: Elämme kuudetta sukupuuttoaaltoa 

Nisäkkäiden luontainen sukupuuttonopeus maapallolla on 0,05 sukupuuttoa tuhatta lajia kohti sadassa vuodessa. Tämä pysytään arvioimaan fossiililöytöjen perusteella.

dinosaurus
Viides sukupuuttoaalto hävitti dinosaurukset

Lajien sukupuuttonopeus ei kuitenkaan ole aina ollut vakio, vaan maapallon historiasta tunnetaan aikoja, jolloin sukupuuttonopeus on kasvanut poikkeuksellisen suureksi. Sukupuuttoaallolla tarkoitetaan sellaista geologisesti lyhyttä ajanjaksoa, jolloin suurin osa sillä hetkellä maapallolla eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon. Viides liitukauden lopussa, n. 65 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut sukupuuttoaalto vei mennessään yli puolet maapallon lajeista. Maahan törmäsi meteoriitti, mistä seurasi valtava ympäristökatastrofi. Tuolloin dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon.

Tällä hetkellä maapallolla on käynnissä ihmisen aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto. Ilkka Hanski on arvioinut, että vähintään kymmenen prosenttia, mutta luultavammin useampia kymmeniä prosentteja maapallolla nyt elävistä lajeista kuolee sukupuuttoon sadan seuraavan vuoden aikana. Määrä on suurempi, jos sademetsien nykyinen häviämisvauhti jatkuu. Nykyinen trooppisten metsien häviämisvauhti on 1% vuodessa. Pahimman skenaarion mukaan – mikä huomio sekä ilmastonmuutoksen, että muista syistä johtuvan lajien uhanalaistumisen –  50% lajeista olisi hävinnyt jo vuoteen 2050 mennessä.

Kannattaako biodiversiteettiä suojella?

Ilkka Hanski muotoilee näin:”Kun lajien merkitystä arvioidaan siitä näkökulmasta, mitä seurausta niiden häviämisestä olisi eliöyhteisön muille lajeille ja ekosysteemin toiminnalle ihmisen näkökulmasta tarkasteltuna, voidaan olla melko varmoja, että monien lajien häviämisellä ei olisi suuria välittömiä vaikutuksia”.

Emme siis pysty etukäteen ennakoimaan, mitkä lajit ovat ”tarpeettomia” ja mitkä eivät. Tämä on ongelman ydin. Hanski jatkaa näin:

”Loppujen lopuksi ei kuitenkaan ole mahdollista myydä tai ostaa koko maapallon luontoa, kuten ei

niitty
Niitty – monimuotoista luontoa

myöskään ole mahdollista mitata rahassa vaikkapa suomalaisen kulttuurin tai peräti väestön säilymisen arvoa.”

”Markkinatalouden ongelma on sokeus rahatalouden rajoille. Yhteiskunnalla ei ole mekanismeja arvottaa hyvää elämää.”

Hanski kiteyttää näin: ”Sellainen hyvän elämän määritelmä, missä luonto on pelkkä reunaehto, sisältää suuria riskejä. Ei ole oikein, että nykyinen sukupolvi määrittelee tulevien sukupolvien hyvän elämän vain omasta näkökulmastaan.”

”Biodiversiteettiä kannattaa suojella ennen muuta siksi, että samalla suojellaan sellaista maapalloa, joka on sekä nykyiselle että tuleville sukupolville hyvä elinpaikka. Yksi syy sille, miksi biologisesti monimuotoinen maapallo on hyvä elinpaikka, on riskien minimoiminen.”

Ilkka Hanski on haastatteluissa myös todennut, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on eettinen kysymys. Kulttuuriin ei pitäisi kuulua ajatusta, että luontoon suhtaudutaan välinpitämättömästi tai jopa vihamielisesti.

Lopuksi: mistä kukaan voi tietää, mitä eliölajia ihminen vielä saattaa tarvita pysyäkseen itse hengissä?

 

Ilkka Hanskin jäähyväisluento kiteyttää luonnon monimuotoisuuden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *