Kuntavaalit eivät ole pormestarivaalit

Kirjoitus julkaistu US Puheenvuorossa 28.3.2017

Kuntalaki ei tunne pormestarivaaleja.

Helsingin pormestariksi pyrkivä Vihreiden Anni Sinnemäki kertoo kotisivuillaan näin: “Mitkä pormestarivaalit? –Helsinki siirtyy kevään kuntavaaleissa pormestarimalliin. Se tarkoittaa että kaupungin johtajat valitaan ensi kertaa vaaleissa.”

Sinnemäki jatkaa: “Kaupunkilaisilla on nyt enemmän valtaa kuin koskaan. Helsinkiläiset päättävät siitä, kuka kaupunkiamme johtaa ja mihin suuntaan Helsinkiä pormestarin johdolla viedään.”

Tässä johdetaan tahallaan kaupunkilaisia harhaan. Pormestariksi ei mitenkään välttämättä valita sitä pormestariehdokasta, joka on saanut eniten ääniä kuntavaaleissa. Kuntavaalien äänillä ei ole mitään tekemistä pormestarivaalin kanssa.

Kuuden eduskuntapuolueen puoluesihteerit ovat kiinnittäneet huomiota äänestäjiä harhaanjohtavaan kuntavaalikampanjointiin.

Puoluesihteerien kannanotossa kerrotaan, miten asiat todellisuudessa ovat: “Kuntavaaleissa valitaan kaupungin- ja kunnanvaltuutettuja Suomen kuntiin. Joissakin kunnissa valtuutetut valitsevat keskuudestaan pormestarin riippumatta siitä, onko tehtävään nimetty tiettyjä ehdokkaita ennen vaaleja.”

“Kunnissa vaalien välissä ylintä valtaa käyttävät edelleen valtuustot. Helsingin pormestari on käytännössä täysipäiväinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja eikä kaupunginjohtaja rajattomilla valtaoikeuksilla.”

Toivon, että äänestäjät eivät häkelly harhaanjohtavasta kampanjoinnista, vaan valitsevat kuntavaaleissa itselleen parhaan ehdokkaan kaupunginvaltuustoon sen mukaan, kuka parhaiten vastaa omaa ajatusmaailmaa.

Kirjoittaja on ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa, ja haluaa edistää avointa ja demokraattista päätöksentekoa edustamansa Liberaalipuolueen linjan mukaisesti.

Helsingin on purettava sopimus vanhuksia rahastavan yrityksen kanssa

Julkaistu US:ssa 20.3.2017

Vanhusten ruokakassi-palvelu on rahastusta

Helsingissä vanhukset ovat jääneet ilman ruokaa kaupungin huonosti hoitaman kilpailutuksen seurauksena. Kaupunki kilpailutti ruokatoimituksia hoitavat yritykset ja hyväksyi halvimman tarjouksen. Ajatuksena oli, että kaupunki kilpailuttaa tukipalvelun, jonka vanhukset maksavat itse. Kilpailutuksessa mukana olleilta yrityksiltä vaadittiin aiempaa kokemusta vastaavien palvelujen tuottamisesta, mutta palvelun laadun arviointi unohtui täysin.

Helsingin sanomat kertoi tänään, että Servea, joka on hoitanut maaliskuun alusta asti vanhusten kotihoidon kauppapalveluita, on laiminlyönyt sovittuja tehtäviään. Tämän seurauksena osa palvelun piirissä olevista vanhuksista on jäänyt ilman ruokaa viime viikkojen aikana. Kotihoidon työntekijät ovat nyt paikanneet tilannetta viemällä itse vanhuksille ruokaa.

Pikainen selvitykseni Serveasta osoittaa, että yrityksellä on ollut runsaasti ongelmia aiempina vuosina Tuusulassa, Tampereella ja Turussa. Myös Hesari viittasi kirjoituksessaan, että Tuusulassa yrityksen toiminta “johti kriisiin” vuonna 2009. Tuusulalainen omainen kertoi, että verrattuna paikallisen marketin hintoihin Servean lasku tuli vuodessa 1 400 euroa kalliimmaksi.

Näyttää ilmeiseltä, että Servea on voittanut kaupunkien tarjouskilpailut tarjoamalla halvinta ruokakassin toimitushintaa. Tosiasiassa yritys rahastaa törkeästi suoraan heikkokuntoisia vanhuksia niin, että ruokakassin hinta saattaa olla jopa 1,6 kertaa kalliimpi verrattuna lähikaupan hintoihin.

Yrityksen strategiana on laskuttaa vanhuksia suoraveloituksella, jolloin kukaan ei valvo todellisia loppuhintoja, eivätkä vanhukset ole kykeneviä puolustamaan itse itseään väärinkäytöksiltä. Tampereella Servealle myönnettiin jopa monopoliasema niin, että vanhuksilla ei ollut oikeutta tilata ruokakassiaan muualta.

Helsingissä kilpailutuksessa toiseksi jäänyt yritys esitti oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnalle. He esittivät, että kyseistä ruokakassien toimituspalvelua ei ole mahdollista tuottaa Servean tarjoamaan hintaan. Oikaisuvaatimus hylättiin lautakunnassa. Mikseivät hälytyskellot alkaneet soida tässä vaiheessa, vaan uskottiin sokeasti Servean vastineeseen?

Servea kertoo olevansa lähinnä internetissä toimiva yritys. Tilaukset tulisi hoitaa internetin, sähköpostin tai WhatsAppin välityksellä. Onko kukaan miettinyt, miten vanhukset suoriutuvat tällaisesta? Eihän kaikilla ole edes tietokonetta tai älypuhelinta.

Miksi Helsingin kaupunki on ollut täysin välinpitämätön kilpailuttamansa yrityksen toimintatavoista tai palvelun laadusta? Eikö Helsingillä ole minkäänlaista keskusteluyhteyttä muihin kaupunkeihin, kuten Tuusulaan? Eletäänkö täällä säkin sisällä?

Helsingin on viimeistään nyt myönnettävä tekemänsä virheet kilpailutuksessa ja sopimus Servean kanssa on purettava välittömästi vanhusten törkeän rahastuksen lopettamiseksi.

Liberaalipuolue on linjannut, että kuntien on kilpailutettava verorahoin kustannettavat palvelut avoimesti ja säännöllisin väliajoin. Hinnan lisäksi myös palvelun laatu on arvioitava. Liian pitkiä sopimuksia, joista ei voi irtautua kesken sopimuskauden, ei pidä solmia lainkaan. Samat kriteerit pitää soveltaa myös sellaisiin kuntien kilpailuttamiin palveluihin, jotka asiakkaat maksavat itse.

 

Ylen vaalikone on auennut!

MIKSI JUURI SINUT KANNATTAISI VALITA KUNNANVALTUUSTOON?

Olen filosofian tohtori ja siksi pätevä koulutuksen, tutkimuksen ja luontoarvojen puolestapuhuja. Liberaalipuolueen ehdokkaana olen vaihtoehto kaikille valtapuolueiden politiikkaan pettyneille.

MITÄ ASIOITA HALUAT EDISTÄÄ TAI AJAA TULEVALLA VAALIKAUDELLA? Haluan edistää vaihtoehtoista kaupunkisuunnittelua, missä luonto- ja kulttuuriarvot ovat keskiössä. Helsingissä on rakennettava korkeammalle viheralueiden rakentamisen sijaan. Tyhjiä toimistotiloja on voitava muuttaa asunnoiksi sujuvammin.
Haluan edistää järkevää koulutuspolitiikkaa, missä pakkodigitalisaation sijaan korostetaan myös kädentaitojen merkitystä lapsen kehityksessä, sekä koulujen omia opetuspainotuksia.

 

 

Suojellaan lähiluonto – rakennetaan rohkeasti tornitaloja

Julkaistu US:ssa 7.3.2016

Kaupungistuminen on globaali ilmiö, jota vastaan ei kannata taistella. Luonnon monimuotoisuuden hävittäminen ihmisen toimesta on globaali ilmiö, jota vastaan on taisteltava kaikin käytössä olevin rauhanomaisin keinoin. Menetettyä luontoa emme saa takaisin.

Tavoitteeni on nostaa ihmisten terveyden ja asumisviihtyvyyden edistäminen Helsingin kaupunkisuunnittelun ja/tai siihen liittyvän keskustelun keskiöön. Luontokontaktit ovat erittäin tärkeitä erityisesti lasten immuunipuolustuksen kehittymisen kannalta. Luonnolla on tutkitusti suotuisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Lähimetsissä leikkiminen, lenkkeily tai koiran ulkoiluttaminen ovat terveyttä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. On ekologisesti kestävää, jos asukkaat pääsevät kaupunkialueella helposti luonnon helmaan kävellen tai pyöräillen, eikä heidän tarvitse autoillen kulkea kaupunkialueen ulkopuolelle ulkoilemaan.

Leppävaaran tornitalo

Asuntoja on rakennettava Helsingin niemelle kiihtyvällä tahdilla, jotta asuntopula helpottuu. Samalla on tärkeää, että kaavoitetaan riittävästi moderneja toimistotiloja, jotta tulevat työpaikat sijaitsevat lähellä ihmisiä. Ristiriita on siinä, että Helsingin uudessa yleiskaavassa on lähimetsiä ja muita viheralueita liian suuripiirteisesti merkattu rakentamisen piiriin. Tämä on merkittävin uuden yleiskaavan heikkous. Täydennysrakentaminen on hyvä idea, mutta se on toteutettava nykyisten asukkaiden mielipiteitä kuunnellen ja luontoarvoja kunnioittaen.

Hyvä esimerkki kaupunkilaisten aktiivisuudesta oman asuinalueensa puolesta on Pro Meri-Rastila -yhteisö. Meri-Rastilan rakentamissuunnittelu tähtää alueen segregoitumisen vähentämiseen, mikä on kannatettava asia. Varjopuolena on alueen ylimitoitettu asuntorakentaminen, mikä sellaisenaan toteutuessaan vähentäisi paikallisia viheralueita jopa 28 prosenttia. Tällainen kaupunkisuunnittelu on lyhytnäköistä, koska kasvavalla kaupungilla on suuremmat tarpeet myös ulkoilualueiden suhteen. Aidosti kestävä kaupunkisuunnittelu ei johda siihen, että asukkaat pakotetaan hakemaan luontokontaktejaan kaupunkialueen ulkopuolelta. Viherkatot eivät korvaa menetettyjä maanpäällisiä ulkoilualueita.

Pro Meri-Rastila on esittänyt vaihtoehtoisia ideoita viheralueiden paremmasta hyödyntämisestä. He ovat ehdottaneet, että puisto- ja niittyalueille perustetaan luonnonmukainen ”Syötävä puisto”. Idea on kannatettava, koska luonnonyrttien viljely antaa ihmisille mahdollisuuden laittaa kätensä multaan ja siten hankkia hyödyllistä mikrobistoa vastustuskykyä vahvistamaanLisäksi marjat, hedelmät ja yrtit ovat terveellistä syötävää. Tämäntyyppistä viheralueitten kehittämistyötä pitäisi edistää koko Helsingin alueella.

Vaihtoehtoja tiiviin kaupunkialueen suunnitteluun on. Rakentamista ei saa liikaa säädellä liian tiukoin normein, vaan pitää voida rohkeasti rakentaa jopa 20-25 kerroksisia tornitaloja, jotta rakentamiseen sopiva pinta-ala tulee maksimaalisesti hyödynnettyä. Tyhjiä ja aikansa eläneitä toimistotaloja tulee purkaa ja tilalle on rakennettava entistä korkeampaa. Kaupunki ei saa jarruttaa kehitystä keinotekoisin toimenpitein – annetaan kysynnän ratkaista alueiden kohtalo. Kolmas vaihtoehto viheralueiden säästämiseksi on Helsingin voimakkaampi laajentuminen ulospäin. Kuntarajat ovat keinotekoisia esteitä. Rakennetaan tiiviimpää kaupunkialuetta myös Espooseen ja Vantaalle. Yhteistyössä piilee kestävän kaupunkikehityksen voima.

Miten saamme luontoarvojen puolustajien äänen paremmin kuuluviin rakentamisen huumassa?

Keinoja on monia. Valtuustoon pyrkivä Iltalehden blogisti on lähtenyt sotakirveet heiluen verbaaliseen ”vihersotaan” itse maalailemiaan vihollisia vastaan. Minä sen sijaan en kannata vastaavanlaista populismia ja vastakkainasettelua. Haluan tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen. Käsitykseni nimittäin on, että Hillmanin kuvailemaa yhtenäistä vihollisjoukkoa ei ole olemassa. Kyse on vain siitä, että luontoihmisten on saatava paremmin äänensä kuluviin kaupunkisuunnittelun saralla. Kehotan kaupunkilaisia äänestämään tulevaan Helsingin valtuustoon luonnon ja asukkaiden viihtyvyyden puolesta puhujia!

Kirjoittaja on filosofian tohtori, jonka viimeisin tutkimusprojekti käsitteli allergioiden mekanismeja ja luonnon monimuotoisuutta. Kirjoittaja on Liberaalipuolue – vapaus valita r.p:n hallituksen jäsen ja puolueen kuntavaaliehdokas Helsingissä.

Pro Meri-Rastila on esittänyt vaihtoehtoisia ideoita viheralueiden paremmasta hyödyntämisestä. He ovat ehdottaneet, että puisto- ja niittyalueille perustetaan luonnonmukainen ”Syötävä puisto”. Idea on kannatettava, koska  luonnonyrttien viljely antaa ihmisille mahdollisuuden laittaa kätensä multaan ja siten hankkia terveellistä mikrobistoa vastustyskykyä vahvistamaan. Lisäksi marjat, hedelmät ja yrtit ovat terveellistä syötävää. Tämäntyyppistä viheralueitten kehittämistyötä pitäisi edistää koko Helsingin alueella.

Vaihtoehtoja tiiviin kaupunkialueen suunnitteluun on. Rakentamista ei saa liikaa säädellä liian tiukoin normein, vaan pitää voida rohkeasti rakentaa jopa 20-25 kerroksisia tornitaloja, jotta rakentamiseen sopiva pinta-ala tulee maksimaalisesti hyödynnettyä. Tyhjiä ja aikansa eläneitä toimistotaloja tulee purkaa ja tilalle on rakennettava entistä korkeampaa. Kaupunki ei saa jarruttaa kehitystä keinotekoisin toimenpitein – annetaan kysynnän ratkaista alueiden kohtalo. Kolmas vaihtoehto viheralueiden säästämiseksi on Helsingin voimakkaampi laajentuminen ulospäin. Kuntarajat ovat keinotekoisia esteitä. Rakennetaan tiiviimpää kaupunkialuetta myös Espooseen ja Vantaalle. Yhteistyössä piilee kestävän kaupunkikehityksen voima.

Miten saamme luontoarvojen puolustajien äänen paremmin kuuluviin rakentamisen huumassa?

Keinoja on monia. Valtuustoon pyrkivä Iltalehden blogisti on lähtenyt sotakirveet heiluen verbaaliseen ”vihersotaan” itse maalailemiaan vihollisia vastaan. Minä sen sijaan en kannata vastaavanlaista populismia ja vastakkainasettelua. Haluan tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen. Käsitykseni nimittäin on, että Hillmanin kuvailemaa yhtenäistä vihollisjoukkoa ei ole ole olemassa. Kyse on vain siitä, että luontoihmisten on saatava paremmin äänensä kuluviin kaupunkisuunnittelun saralla. Kehotan kaupunkilaisia äänestämään tulevaan Helsingin valtuuston luonnon ja asukkaiden viihtyvyyden puolesta puhujia!

Kirjoittaja on filosofian tohtori, jonka viimeisin tutkimusprojekti käsitteli allergioiden mekanismeja ja luonnon monimuotoisuutta. Kirjoittaja on Liberaalipuolue – vapaus valita r.p:n hallituksen jäsen ja puolueen kuntavaaliehdokas Helsingissä.

 

 

 

 

Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan

Julkaistu Liberaalipuolueen Facebook-sivulla 1.3.2017

Tänään, 1.3.2017, on tärkeä ja historiallinen päivä, koska vihdoinkin kauan odotettu tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan. Tasa-arvoinen avioliitto ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, epätasa-arvoisesti kansalaisia kohtelevat lait ovat tahra demokratialle. Tänään Suomi otti siis yhden tärkeän askeleen kohti ihmisten tasavertaista kohtelua.

Hesarin artikkelissa kerrataan homoseksuaalisuuden historiaa. Paljon on tapahtunut edistystä ajan kuluessa suvaitsevaisuuden suhteen. On silti vaikea ymmärtää, että nykyaikanakin on olemassa äänekäs joukko konservatiiveja, jotka haluavat jarruttaa ihmisten tasa-arvoon tähtäävien lakien voimaantuloa. On erikoista, että samaa sukupuolta olevien avioliitot hyväksyttiin Suomea ennen Espanjassa ja Ranskassa, jotka kuitenkin ovat katolisia maita. Kenties tämä kertoo jotain ylipäätänsä uudistusten hitaudesta maassamme?

Ei kuitenkaan anneta minkään häiritä tämän päivän saavutusta, vaan nostetaan yhteismalja tasa-arvolle! Onnea kaikille tuleville homo- ja lesbopareille, jotka nyt avioon astuvat!

#tahdon2013 #avioliittolaki

Aiheeseen liittyvä artikkeli: http://www.hs.fi/paivanlehti/01032017/art-2000005108149.html