Liberaalitohtorin vaaliteemat

Olen 48-vuotias filosofian tohtori, kemian ja matematiikan lehtori ja 12-vuotiaan tytön äiti. Toimin aiemmin yli 15 vuotta biotieteiden tutkijana. Olen tiede- ja koulutuspolitiikan asiantuntija. Haluan tehdä politiikkaa vankalla asiantuntemuksella ja terveellä järjellä.

Haluan yhteiskunnan, jossa ihmisillä on enemmän vapautta ja vastuuta, sekä vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa. Päätöksenteon on perustuttava tutkittuun tietoon. Koulutukseen ja tieteeseen on panostettava, jotta Suomi ei tipahda länsimaiden kehityksestä. Ilmastonmuutoksen torjunta on seuraavan vaalikauden keskeinen haaste. Sosiaaliturva on uudistettava. Perustulo takaa parhaiten minimitoimeentulon kaikille.

Näitä asioita haluan edistää parlamentaarisessa päätöksenteossa:

KOULUTUSPOLITIIKKA

Koulutukseen on panostettava, jotta voimme pitää maamme kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Säästöjä saamme toisaalta, esimerkiksi yritystukia voidaan karsia.

Peruskoulujen erityistukeen on  kohdistettava enemmän taloudellisia resursseja ja erityistuen luokkia on perustettava uudelleen. Joustavat tasoryhmät parantavat opetuksen laatua siten, että oppilaat saavat omien kykyjensä mukaista opetusta.

Ammattioppilaitosten antamia lähitunteja on lisättävä. Tämä tarkoittaa ammattiopettajien määrän lisäämistä.

Yliopistojen autonomiaa on vahvistettava. Yliopistojen riippuvuutta valtion rahoituksesta on vähennettävä esimerkiksi pääomituksella. Yksityisten yliopistojen perustaminen on mahdollistettava, jotta opetuksen laatua voidaan parantaa.

TIEDEPOLITIIKKA Tieteeseen panostamisen tulee tapahtua asiantuntijoita kuunnellen. Tieteen vapaus on tärkeä arvo, joka on säilytettävä. Valtion ohjausta on vähennettävä, ja samalla perustutkimuksen rahoituspohjaa on laajennettava. Valtion tutkimuslaitosten kytkökset monopoliyhtiöihin (esim. THL ja Alko) on purettava vapaan tieteen edistämiseksi. Suomen Akatemian kilpailutettavaa rahoitusta on uudelleen ohjattava pysyvämpään perusrahoitukseen. Nykyisellään kilpailun määrä on liiallista, jolloin tutkijoiden aika kuluu hakemusten kirjoittamiseen tutkimuksen teon sijaan. Tämä vähentää tehokkuutta.

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii pikaisia toimia uudelta hallitukselta. Tehokkain keino päästöjen rajoittamiseksi on vähentää teollisuuden päästöjä. Hiilivero auttaisi kohdentamaan rasitetta saastuttajille ja motivoisi vähäpäästöisempiin energiamuotoihin panostamista. Yritystukia on karsittava ensisijaisesti fossiilisia polttoaineita kuluttavalta raskaalta teollisuudelta. Kannatan ydinvoiman lisäämistä, koska kyse on energiamuodosta, joka on puhdasta, tehokasta, turvallista ja luetettavaa. Lakeja on muutettava niin, että uudet pienydinreaktorit tulevat mahdolliseksi 2020-luvun loppupuolella, kun tekniikka kehittyy riittävästi.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on otettava keskeiseksi ympäristöpolitiikan tavoitteeksi.

Hiilinielujen laskentaperusteet on arvioitava uudelleen puolueettomien asiantuntijoiden toimesta ilman poliittisen vallan väliintuloa. Päätöksenteon on perustuttava tieteeseen, ei poliittiseen lobbaukseen. Sähköautoilua on edistettävä, jolloin sähkön lataamiseen kohdistuva vero on poistettava. Polttomoottoriautojen kieltämiseen ei tule kuitenkaan ryhtyä liian pikaisesti, koska dieseliä on kehitetty puhtaanpaan suuntaan ja mikäli tämä kehitystyö jatkuu, voivat dieselautot olla tulevaisuudessa vähäpäästöinen vaihtoehto. Lyhyellä tähtäimellä autoveron poistaminen kannustaisi ihmisiä hankkimaan uusia, vähemmän saastuttavia autoja.

PERHEPOLITIIKKA

Naisten asemaa työmarkkinoilla on parannettava. Perhevapaauudistuksen tavoitteena tulee olla lasten hankinnasta aiheutuvien kulujen tasaisempi jakaminen molempien huoltajien työnantajien kesken. Tämä vähentäisi nuoriin naisiin kohdistuvaa syrjintää työmarkkinoilla. Isiä tulee kannustaa jakamaan tasaisemmin vanhempainvapaita. Pelkkä perheiden sisäinen valinnanvapaus ei riitä, vaan tarvitaan isäkiintiöiden lisäämistä. Monimuotoisten perheiden tulee olla tasa-arvoisia ydinperheiden kanssa. Hoitovapaat eivät saa muodostaa kannustinloukkuja matalapalkkaisille, työttömille tai maahanmuuttajataustaisille naisille. Naisten työelämästä syrjäytymistä on ehkäistävä mahdollistamalla hoitovapaiden ja osa-aikatyön joustavampi yhdistäminen ilman sanktioita tai pelkoa tukien menetyksestä.

PERUSTURVA

Paras keino työllisyyden lisäämiseksi on kannustinloukkujen poistaminen. Perustulo vähentäisi byrokratiaa ja estäisi ihmisten tipahtamisen tukien ulkopuolelle kaikissa elämäntilanteissa. Ihmisten epäoikeudenmukainen kohtelu viranomaisten taholta myös loppuisi. Perustuloon siirtyminen voidaan toteuttaa vaiheittain niin, että harkinnanvaraiset tuet säilyvät siirtymävaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa työmarkkinatuki voidaan korvata samansuuruisella perustulolla.