Miksi Suomi on EU:n nettomaksaja?

Elvytyspaketti on rahansiirto EU-maiden välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että toiset ovat saamapuolella ja toiset ovat maksajia. Miksi sitten Italia on saamapuolella ja Suomi on nettomaksaja?

Oheinen kuva selittää paljon tätä tilannetta:

 

EU:ssa maksuosuudet määräytyvät tuottavuuden (BKT) mukaan. Oheisesta vertailusta ilmenee, että Suomi on tuottavampi maa kuin Italia. Huomaamme myös, että Italia on velkaantuneempi maa kuin Suomi. Italian julkisella taloudella siis menee Suomea huonommin. Jos kuitenkin lähdemme vertaamaan kotitalouksien varallisuutta, niin tilanne kääntyy päälaelleen. Italialaiset ovatkin keskimäärin varakkaampia kuin suomalaiset!

Varakkuus kertyy Italiassa kotitalouksille, mutta julkinen talous hoidetaan leväperäisesti. Suomi sen sijaan verottaa kireästi kansalaisiaan. Näillä verorahoilla pyöritetään Suomen massiivista julkista taloutta, joka jakaa mm. tukiaisia avokätisesti yrityksille, maataloudelle ja jopa kansalaisjärjestöjen pyörittämiseen. Yksityiset rahoittajat ja investoijat ovat harvassa. Julkinen talous on paisunut jopa niin suureksi, että meillä ei ole enää varaa rahoittaa sen tuottamia palveluita, vaan olemme alkaneet elämään velkarahalla. Pysyvästi, mikäli julkisen talouden menokehitykseen ei puututa rakenteellisin uudistuksin.

Suomen päättäjät (demarivetoinen hallitus) ovat kuitenkin sitä mieltä, että julkisen talouden maksutaakkaa voi kasvattaa entisestään EU:n kasvavan maksuosuuden muodossa. Suomi ottaa tätä varten tulevaisuudessa lisää velkaa ja kiristää verojaan entisestään! Tämä johtaa vääjäämättä myös kotitalouksien varallisuuden alenemiseen nykyisestä tasosta. Suomen kansalaiset eivät taida oikein ymmärtää tilannetta, kun tällaisia päättäjiä äänestävät yhä uudelleen ja uudelleen.

Italia on hoitanut siis taloutensa huonosti, mutta suurimmalla osalla kansalaisista ei ole mitään hätää oman henkilökohtaisen varallisuutensa ansiosta. Veroja ei tarvitse Italiassa kiristää ja taloutta voi jatkossakin hoitaa samaan tyyliin, kun EU on kerran rahahanansa avannut. Se ei kovin nopeasti sulkeudukaan.  Italialla on myös yksi kiristysruuvi ylitse muiden: kaatumisvaarassa olevat pankit. Useat Euroopan maat ovat syytäneet rahaa Italian pankkeihin. Saatavat ovat melkoisia. Italian pankkien kaatumisella olisi suuret vaikutukset mm. Ranskaan ja Saksaan, jotka ovat Italian pankkien suurimpia rahoittajia. Näiden maiden kannalta on kenties parempi rahoittaa Italiaa, kuin antaa Italian pankkien kaatua. Suomen kannalta tilanne ei kuitenkaan ole sama.

Suomen tilanne näyttää  synkältä. Tutkimusten mukaan maamme talous elpyy koronakriisistä hitaammin kuin Euroopan taloudet keskimäärin. Työttömyys on noussut ennätyslukemiin. Suomessa on entistä enemmän avustusten varassa eläviä ihmisiä. Pahimmassa tilanteessa ovat kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat väliinputoajia avustusten suhteen. Monet julkista taloutta pyörittävät kunnat ovat talousahdingossa. Kunnat ovat joutuneet tekemään mm. sellaisia säästötoimia kuin opettajien lomautukset. Koulutuksesta ja terveydenhuollosta nipistetään. Koko hyvinvointivaltiomme alkaa olla kriisissä, koska peruspalveluista joudutaan karsimaan. Korkea verotus ei enää siis takaakaan laadukkaita julkisia palveluita meille itsellemme, sen sijaan rahojemme valuminen EU:n pohjattomaan Moolokin kitaan on varmaakin varmempaa. Päättäjät ovat kuitenkin kykenemättömiä tekemään rakenteellisia uudistuksia, joita tilanteen korjaus parempaan suuntaan vaatisi. Tulevaisuutemme ei siis näytä kovin ruusuiselta. Hölmöily ja naiivius EU:n suhteen pahentaa tilannetta entisestään.

Lähde: https://www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/uutishuone/blogit/blogit/blogi/1509564962766