Eduskuntavaalit 2019

Olen 48-vuotias filosofian tohtori, kemian ja matematiikan lehtori ja 12-vuotiaan tytön äiti. Toimin aiemmin yli 15 vuotta biotieteiden tutkijana. Olen tiede- ja koulutuspolitiikan asiantuntija. Haluan tehdä politiikkaa suurella sydämellä  ja terveellä järjellä.

Haluan yhteiskunnan, jossa ihmisillä on enemmän vapautta ja vastuuta, sekä vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa. Päätöksenteon on perustuttava tutkittuun tietoon. Koulutukseen ja tieteeseen on panostettava, jotta Suomi ei tipahda länsimaiden kehityksestä. Ilmastonmuutoksen torjunta on seuraavan vaalikauden keskeinen haaste. Luonnon monimuotoisuus on turvattava.

Näitä asioita haluan edistää parlamentaarisessa päätöksenteossa:

KOULUTUSPOLITIIKKA

Koulutus ei ole säästökohde, vaan siihen on Suomessa panostettava, mikäli haluamme pitää maamme kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Säästöjä saamme toisaalta, esimerkiksi yritystukia voidaan leikata.

Annetaan koulujen panostaa omiin vahvuuksiinsa – ei liian pitkälle menevää “digipakkoa” tai pakottamista yhteen oppimisympäristöön (ePortfolio). Erityistukea tarvitsevien oppilaiden inkluusio tavallisiin luokkiin on ollut viime vuosikymmenen yksi suurimmista virheistä, mikä on vähentänyt yksilöllistä opetusta sitä eniten tarvitsevilta. Erityistukeen on siten kohdistettava taloudellisia resursseja ja alasajettuja erityistuen luokkia on perustettava uudelleen. Joustavat tasoryhmät esimerkiksi matematiikassa parantavat opetuksen laatua siten, että oppilaat saavat paremmin omien kykyjensä mukaista opetusta.

Ammattiopetuksessa ei nuorten, peruskoulunsa päättänäneiden oppilaiden “itseohjautuvuus” toimi, vaan tämä ideologia lisää opintojen keskeytyksen riskiä ja syrjäytymistä. Siten ammattioppilaitosten antamia lähitunteja on lisättävä. Tämä tarkoittaa ammattiopettajien määrän lisäämistä.

Yliopistojen autonomiaa on vahvistettava. Yliopistojen riippuvuutta valtion rahoituksesta on vähennettävä mm. pääomituksella. Yksityisten yliopistojen perustaminen on mahdollistettava, jotta opetuksen laatua voidaan parantaa.

TIEDEPOLITIIKKA

Valtion ei tule puuttua liikaa tieteen teon suuntaan, vaan parhaimpien ideoiden on annettava syntyä ruohonjuuritasolla, kosketuksessa aitoon kysyntään. Tieteeseen panostamisen tulee tapahtua asiantuntijoita kuunnellen. Tieteen vapaus on tärkeä arvo, joka on säilytettävä. Valtion ohjausta on vähennettävä, ja samalla perustutkimuksen rahoituspohjaa on laajennettava. Valtion tutkimuslaitosten kytkökset monopoliyhtiöihin (esim. THL ja Alko) on purettava vapaan tieteen edistämiseksi. Suomen Akatemian kilpailutettavaa rahoitusta on uudelleen ohjattava pysyvämpään perusrahoitukseen. Nykyisellään kilpailun määrä on liiallista, jolloin tutkijoiden aika kuluu hakemusten kirjoittamiseen tutkimuksen teon sijaan. Tämä vähentää tehokkuutta.

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii pikaisia toimia uudelta hallitukselta. Tehokkain keino päästöjen rajoittamiseksi on vähentää teollisuuden päästöjä. Hiilivero auttaisi kohdentamaan rasitetta saastuttajille ja motivoisi vähäpäästöisempiin energiamuotoihin panostamista. Yritystukia on karsittava ensisijaisesti fossiilisia polttoaineita kuluttavalta raskaalta teollisuudelta. Kannatan ydinvoiman lisäämistä, koska kyse on energiamuodosta, joka on puhdasta, tehokasta, turvallista ja luetettavaa. Lakeja on muutettava niin, että uudet pienydinreaktorit tulevat mahdolliseksi 2020-luvun loppupuolella, kun tekniikka kehittyy riittävästi.

Hiilinielujen laskentaperusteet on arvioitava uudelleen puolueettomien asiantuntijoiden toimesta ilman poliittisen vallan väliintuloa. Päätöksenteon on perustuttava tieteeseen, ei poliittiseen lobbaukseen. Sähköautoihin voidaan panostaa, jolloin sähkön lataamiseen kohdistuva vero on poistettava. Polttomoottoriautojen kieltämiseen ei tule kuitenkaan ryhtyä liian pikaisesti, koska dieseliä on kehitetty puhtaanpaan suuntaan ja mikäli tämä kehitystyö jatkuu, voivat dieselautot olla tulevaisuudessa vähäpäästöinen vaihtoehto. Lyhyellä tähtäimellä autoveron poistaminen kannustaisi ihmisiä hankkimaan uusia, vähemmän saastuttavia autoja.

PERHEPOLITIIKKA

Naisten asemaa työmarkkinoilla on parannettava. Perhevapaauudistuksen tavoitteena tulee olla lasten hankinnasta aiheutuvien kulujen tasaisempi jakaminen molempien huoltajien työnantajien kesken. Tämä vähentäisi nuoriin naisiin kohdistuvaa syrjintää työmarkkinoilla. Isiä tulee kannustaa jakamaan tasaisemmin vanhempainvapaata. Monimuotoisten perheiden tulee olla tasa-arvoisia ydinperheiden kanssa. Hoitovapaat eivät saa muodostaa kannustinloukkuja matalapalkkaisille, työttömille tai maahanmuuttajataustaisille naisille. Naisten työelämästä syrjäytymistä on ehkäistävä mahdollistamalla hoitovapaiden ja osa-aikatyön joustavampi yhdistäminen ilman sanktioita tai pelkoa tukien menetyksestä.

PERUSTURVA

Paras keino työllisyyden lisäämiseksi on kannustinloukkujen poistaminen. Perustulo vähentäisi byrokratiaa ja estäisi ihmisten tipahtamisen tukien ulkopuolelle kaikissa elämäntilanteissa. Ihmisten epäoikeudenmukainen kohtelu viranomaisten taholta myös loppuisi. Perustuloon siirtyminen voidaan toteuttaa vaiheittain niin, että harkinnanvaraiset tuet säilyvät siirtymävaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa työmarkkinatuki voidaan korvata samansuuruisella perustulolla.